Punotun siiman ja monofiilin erot – käytännön opas siiman valintaan

Punotun siiman ja monofiilin erot tiivistettynä

Jos haluat yksinkertaisen käytännön jaon: punottu siima on paras, kun tarvitset tuntumaa, heittopituutta ja voimaa, kun taas monofiilisiima on turvallinen ja anteeksiantava valinta, kun haluat venyvyyttä, huomaamattomuutta ja helppoutta. Usein paras yhdistelmä on punottu pääsiima + lyhyt monofiili- tai fluorocarbon-peruke.

Valinta riippuu ennen kaikkea kolmesta asiasta:

• Kohdekalasta (esim. ahven, hauki, kuha, lohi)
• Kalastusmenetelmästä (heitto, jiggaus, vetouistelu, onki, pilkki)
• Kalastuspaikasta (kivet, pohjaroskat, kirkas tai samea vesi)

Seuraavissa osioissa käydään läpi, mitä eroja siimoissa on, miten ne näkyvät käytännössä ja miten valitset sopivan yhdistelmän omiin kalareissuihisi.

Johdanto siimoihin: monofiili, punottu ja fluorocarbon

Kalastajan kannalta on kolme päätyyppiä, jotka on hyvä tuntea:

• Monofiilisiima (”mono”) – perinteinen, yhdestä muovimateriaalista valmistettu siima.
• Punottu siima (”braid”, punos) – useista ohuista kuiduista punottu siima.
• Fluorocarbon – erikoismuovista tehty siima, jota käytetään usein perukkeena.

Monofiilisiima lyhyesti käytännön kannalta

Monofiili on monelle ensimmäinen siima, koska se on helppo ja edullinen. Sen tärkeimmät ominaisuudet käytännössä:

• Venyvä – antaa anteeksi nykäyksiä ja virheitä väsytyksessä.
• Hieman kelluva tai neutraali – sopii moniin yleiskalastustilanteisiin.
• Hieman paksumpi halkaisija suhteessa vetolujuuteen kuin punotulla.
• Hankauskestävyys on usein hyvä, kun siima osuu kiviin tai laidan reunoihin.

Monofiili sopii hyvin aloittelijalle ja tilanteisiin, joissa virheitä tulee väistämättä – esimerkiksi lasten kanssa kalastaessa tai kun opetellaan heittämään.

Punottu siima käytännössä

Punottu siima on nykyaikainen vaihtoehto, jota moni aktiivikalastaja käyttää. Sen käytännön erot monofiiliin:

• Lähes venymätön – tuntuma vieheeseen ja tärppeihin on erittäin tarkka.
• Ohuempi halkaisija samalla vetolujuudella – pidemmät heitot ja parempi vieheen hallinta.
• Ei muista (ei kierrettä ja spiraaleja samalla tavalla kuin monofiilissä).
• Näkyvämpi vedessä – siksi usein käytetään peruketta.

Punottu siima on erinomainen valinta esimerkiksi jigikalastukseen, vertikaalijigaukseen ja tilanteisiin, joissa kalastetaan syvältä tai kaukaa ja jokainen tärppi halutaan tuntea.

Fluorocarbon – milloin sitä käytetään?

Fluorocarbonia käytetään usein perukkeena, ei niinkään koko kelan siimana. Sen käytännön ominaisuuksia:

• Optisesti lähellä veden taitekerrointa – siima on monen mielestä vähemmän näkyvä vedessä.
• Jäykempi ja kulutuskestävämpi kuin monofiili – suojaa punottua siimaa hankaumilta.
• Hieman painavampi – uppoaa paremmin kuin monofiili.

Fluorocarbon-peruke yhdistetään usein punottuun pääsiimaan, jotta saadaan sekä tuntuma että huomaamattomuus ja kulutuskestävyys.

Siiman paksuus, vetolujuus ja venyvyys käytännössä

Siimapakkauksessa mainitaan yleensä vähintään halkaisija (mm) ja vetolujuus (kg). Monofiilillä ja punotulla nämä arvot käyttäytyvät eri tavoin.

Mitä siiman paksuus tarkoittaa vesillä?

Siiman paksuus vaikuttaa suoraan heittopituuteen, vieheen uintiin ja siihen, miten siima käyttäytyy vedessä.

• Ohuempi siima – vähemmän veden vastusta, pidemmät heitot, viehe ui syvemmällä.
• Paksumpi siima – lyhyemmät heitot, viehe nousee herkemmin ylemmäs, mutta kestää paremmin hankausta.

Punotulla siimalla saat ohuemmalla halkaisijalla saman vetolujuuden kuin monofiilillä. Tämä on iso etu esimerkiksi tuulisella säällä tai kun kalastetaan syvältä.

Vetolujuus ja käytännön kalakoot

Vetolujuus kertoo, kuinka suuren kuorman siima kestää suorassa vedossa ennen katkeamista. Käytännössä:

• Ahvenelle ja kirjolohelle riittää usein kevyempi siima, koska kalat ovat pienempiä ja väsytys on hallittavissa.
• Hauelle ja suurelle kuhalle tarvitaan vahvempi siima, jotta väsytys kestää ja mahdollinen pohjaan juoksu ei heti katkaise siimaa.
• Merellä ja lohikalastuksessa käytetään usein vielä vahvempia siimoja, koska kalat ja olosuhteet ovat raskaampia.

On hyvä muistaa, että solmut heikentävät siimaa. Siksi ei kannata valita aivan äärimmäisen ohutta siimaa, jos kalat tai pohjaolosuhteet ovat vaativia.

Venyvyys – miksi se on sekä hyvä että huono asia?

Venyvyys on yksi suurimmista käytännön eroista punotun ja monofiilin välillä.

• Monofiili venyy – tämä toimii iskunvaimentimena. Kun kala tekee äkkinäisen syöksyn, venyvä siima pehmentää nykäystä ja vähentää irtoamisriskiä. Toisaalta venyvyys syö tuntumaa, etenkin pitkältä kalastettaessa.
• Punottu ei juurikaan veny – jokainen tärppi ja pohjakosketus tuntuu selvästi. Tämä auttaa vastaiskussa ja vieheen hallinnassa, mutta virheellinen väsytys tai liian kova vastaisku voi johtaa helpommin irtoamiseen.

Käytännössä moni ratkaisee asian yhdistelmällä: punottu pääsiima ja lyhyt monofiili- tai fluorocarbon-peruke, joka tuo hieman joustoa.

Milloin punottu siima, milloin monofiili?

Valinta ei ole mustavalkoinen. Alla on jaoteltu tyypillisiä tilanteita, joissa toinen siima on käytännössä selvästi toista parempi.

Tilanteet, joissa punottu siima on usein parempi

• Jigikalastus ahvenelle ja kuhalle – pieni tärppi pohjan tuntumassa erottuu selvästi punotulla. Voit hallita vieheen hyppyjä tarkasti.
• Heittokalastus raskailla vieheillä – esimerkiksi haukivieheet ja suuret vaaput. Punottu kestää hyvin heittorasitusta ja mahdollistaa pitkät heitot.
• Kalastus syvältä tai kaukaa – venymätön siima välittää tärpin paremmin, kun siimaa on paljon ulkona.
• Kalastus tiheässä kasvillisuudessa tai roskassa – punotun vetolujuus suhteessa paksuuteen auttaa irrottamaan viehettä.

Tilanteet, joissa monofiili on usein parempi

• Yleiskalastus ja aloittelijat – monofiili antaa anteeksi virheitä, solmut ovat helpompia ja siima käyttäytyy pehmeämmin.
• Vetouistelu – venyvyys tasaa veneen nykäyksiä ja kalan syöksyjä, mikä vähentää irtoamisia.
• Onkikalastus ja mato-onginta – yksinkertainen, edullinen ja toimiva ratkaisu.
• Tilanteet, joissa kalat ovat varovaisia ja vesi kirkasta – monofiili on usein vähemmän näkyvä kuin punottu, etenkin vaaleissa sävyissä.

Yhdistelmä: punottu pääsiima + peruke

Moni aktiivikalastaja käyttää ratkaisua, jossa kelalla on punottu pääsiima ja sen päässä monofiili- tai fluorocarbon-peruke. Tällä tavoitellaan:

• Tuntumaa ja heittopituutta punotusta.
• Huomaamattomuutta ja joustoa perukkeesta.
• Lisäsuojaa hankausta ja hauen hampaita vastaan, jos käytetään paksumpaa perukemateriaalia tai teräsperuketta.

Jos haluat syventää siimavalintaa suhteessa vieheisiin, voit hyödyntää myös sivua vaappu lusikkauistin pehmeä viehe erot, jossa käydään läpi viehetyyppien käytännön eroja.

Fluorocarbon-perukkeen hyödyt ja rajoitukset

Fluorocarbon-peruke on suosittu etenkin kirkkaissa vesissä ja varovaisten kalojen kalastuksessa. Sen käyttö ei kuitenkaan ole pakollista joka tilanteessa.

Hyödyt käytännössä

• Vähemmän näkyvä vedessä – voi auttaa, kun kalat ovat arkoja tai vesi on kirkasta.
• Hyvä hankauskestävyys – kestää paremmin kivien ja simpukoiden hankausta kuin moni ohut punottu.
• Jäykkyys – voi vähentää vieheen sotkeutumista siimaan heitoissa.

Rajoitukset ja milloin fluorocarbon ei ole välttämätön

• Hinta – fluorocarbon on yleensä kalliimpaa kuin tavallinen monofiili.
• Jäykkyys – voi tehdä solmuista hankalampia ja tuntua kankealta kevyessä kalastuksessa.
• Ei korvaa teräsperuketta hauelle – hauen hampaat leikkaavat myös paksun fluorocarbonin poikki, jos kala ottaa syvältä.

Monessa tilanteessa tavallinen monofiiliperuke riittää hyvin, etenkin sameassa vedessä tai kun kalat eivät ole erityisen arkoja.

Taulukko: siimasuosituksia eri kalalajeille ja vieheille

Alla oleva taulukko antaa suuntaa-antavia esimerkkejä siitä, millainen siimaratkaisu toimii tyypillisesti eri kalalajeille ja viehetyypeille. Tarkat mitat ja vetolujuudet kannattaa sovittaa omiin välineisiin, viehepainoihin ja kalapaikkaan.

Kohdekala ja tyyli	Suositeltu pääsiima	Peruke	Miksi tämä yhdistelmä toimii
Ahven, kevyt jigi tai pieni vaappu	Ohut punottu siima	Lyhyt monofiili- tai fluorocarbon-peruke	Hyvä tuntuma pieniin tärppeihin, peruke tuo hieman joustoa ja vähentää näkyvyyttä.
Kuha, jigaus ja heittokalastus	Keski-ohut punottu siima	Fluorocarbon- tai monofiiliperuke	Tarkka tuntuma pohjakosketuksiin ja varovaisiin tärppeihin, peruke suojaa hankaumilta.
Hauki, heittokalastus isoilla vieheillä	Vahva punottu siima	Teräs- tai paksu fluorocarbon-peruke	Punottu kestää heittorasitusta ja väsytyksen, peruke suojaa hampailta ja kiviltä.
Kirjolohi, lammikkokalastus	Monofiilisiima	Tarvittaessa ohut fluorocarbon-tapsi	Monofiilin venyvyys vähentää irtoamisia, fluorocarbon voi auttaa varovaisia kaloja.
Lohi ja meritaimen, heittokalastus	Vahva punottu tai laadukas monofiili	Pidempi fluorocarbon-peruke	Tarvitaan voimaa ja heittopituutta, peruke vähentää näkyvyyttä kirkkaassa vedessä.
Onkikalastus (särki, lahna, ahven)	Monofiilisiima	Ei välttämättä erillistä peruketta	Helppo ja edullinen ratkaisu, venyvyys auttaa väsytyksessä ja koukutuksessa.

Siiman huolto ja vaihtoväli

Hyväkin siima menettää ominaisuuksiaan ajan ja käytön myötä. Huollolla ja oikea-aikaisella vaihdolla vältät turhat katkeamiset ja vieheiden menetykset.

Punotun siiman huolto

• Tarkista kulumat – käy siima sormien läpi muutaman kalareissun välein. Karheat, rispaantuneet kohdat kertovat kulumisesta.
• Leikkaa heikentynyt pätkä pois – jos kulumaa on muutaman metrin matkalla kärjen läheltä, leikkaa pätkä pois ja solmi uusi peruke.
• Huuhtele tarvittaessa – etenkin merivedessä kalastettaessa kevyt huuhtelu makealla vedellä voi pidentää siiman ikää.
• Kiinnitä huomiota väriin – haalistuminen ei yksinään tarkoita, että siima on käyttökelvoton, mutta usein se kulkee käsi kädessä kulumisen kanssa.

Monofiilisiiman huolto

• Seuraa sameutumista ja kovettumista – jos siima näyttää samealta, kierteiseltä tai kovettuneelta, se on usein syytä vaihtaa.
• Vältä pitkäaikaista auringonpaistetta – UV-säteily heikentää monofiilia. Säilytä vavat ja kelat varjossa.
• Oikaise kierteet – jos siima kiertyy pahasti, voit kelata sen hitaasti ulos vedessä ja kelata takaisin kevyellä vedolla suoristaen.

Milloin siima kannattaa vaihtaa?

Vaihtoväli riippuu kalastusmäärästä, olosuhteista ja siiman laadusta. Käytännön merkkejä siitä, että vaihtaminen on ajankohtaista:

• Siima katkeaa yllättävän helposti solmusta tai keskeltä.
• Siimassa on selviä kulumajälkiä, rispaantumista tai uurteita.
• Monofiili on selvästi samea, kova tai kihartunut.
• Et luota siimaan – jos epäilyttää, vaihto on usein halvempi kuin menetetty viehe tai kala.

Yleiset virheet siiman valinnassa

Moni ongelma vesillä johtuu siimasta, ei vavasta tai kelasta. Alla tyypillisiä virheitä, joita kannattaa välttää.

Liian paksu tai liian ohut siima

• Liian paksu siima lyhentää heittoja, pilaa vieheen uintia ja tekee kalastuksesta kankeaa.
• Liian ohut siima katkeaa helposti pohjaan tai kalan syöksyyn, etenkin jos solmut eivät ole täydellisiä.

Ratkaisu on valita siima kalalajin, viehepainon ja kalapaikan mukaan, ei vain ”varmuuden vuoksi paksuin” tai ”mahdollisimman ohut”.

Väärä siimatyyppi väärään tekniikkaan

• Jigikalastuksessa pelkkä monofiili voi syödä tuntuman, jolloin tärppejä jää huomaamatta.
• Vetouistelussa täysin venymätön punottu ilman joustoa voi lisätä irtoamisia.

On tärkeää miettiä, mitä siimalta odotetaan: tuntumaa, joustoa, huomaamattomuutta vai kestävyyttä.

Perukkeen unohtaminen tai väärä peruke

• Hauelle kalastettaessa ilman teräs- tai riittävän vahvaa peruketta viehe voi kadota ensimmäiseen kunnon tärppiin.
• Hyvin kirkkaassa vedessä ilman monofiili- tai fluorocarbon-peruketta varovaiset kalat voivat karttaa viehettä.

Peruke on pieni lisä, joka voi ratkaista sekä saaliin että vieheiden säilymisen.

Huonot solmut ja väärä kelalle laitto

• Väärin sidotut solmut heikentävät siimaa merkittävästi.
• Liian löysä tai liian tiukka kelalle kelaus voi aiheuttaa siiman pureutumista ja sotkuja.

Kannattaa opetella muutama hyvä perussolmu ja kelata siima kelalle tasaisesti, kevyen vedon alla.

Tarkistuslista siiman valintaan ja huoltoon

Alla oleva tarkistuslista auttaa tekemään käytännön päätöksen siimasta ja pitämään sen kunnossa.

• Määritä kohdekala – mitä kalaa pääasiassa tavoittelet (ahven, kuha, hauki, lohi, kirjolohi, särki…)?
• Valitse kalastusmenetelmä – heittokalastus, jigi, vetouistelu, onki, pilkki.
• Päätä, kumpi on tärkeämpää – tuntuma (punottu) vai jousto ja helppous (monofiili).
• Arvioi kalapaikka – onko pohjassa kiviä, simpukoita, puita tai muuta, joka kuluttaa siimaa?
• Valitse siiman paksuus – älä ota ääripäätä, vaan kalalajille sopiva keskitaso.
• Päätä perukemateriaali – ei peruketta, monofiili/fluorocarbon, vai teräs (hauki).
• Tarkista siiman kunto sormin – kulumat, rispaantumat ja sameus kertovat vaihdon tarpeesta.
• Seuraa katkeamisia – jos siima katkeaa yllättäen useammin kuin kerran, selvitä syy ja vaihda tarvittaessa.
• Säilytä välineet oikein – vältä pitkäaikaista auringonpaistetta ja kuumuutta.

Olet valitsemassa siimaa uuteen settiin tai päivittämässä vanhaa, ja haluat päättää käytätkö punottua vai monofiilia sekä tarvitsetko perukkeen. Kalastat pääasiassa yhdellä tai kahdella kohdekalalla, esimerkiksi ahventa, kuhaa tai haukea, ja käytät tavallisia vieheitä kuten jigejä, vaappuja tai lusikoita.

Vaihtoehtoja on kolme päälinjaa: 1) pelkkä monofiilisiima ilman erillistä peruketta, 2) punottu pääsiima ja lyhyt monofiili- tai fluorocarbon-peruke, 3) punottu pääsiima ja vahva teräs- tai paksu fluorocarbon-peruke hauelle. Jokainen vaihtoehto painottaa eri asioita: helppoutta, tuntumaa tai kestävyyttä hampaita ja hankausta vastaan.

Tee päätös näin: jos kalastat enimmäkseen kevyesti (ahven, kirjolohi, onki) ja arvostat helppoutta, valitse laadukas monofiilisiima ja pidä paksuus kohtuullisena, ei äärimmäisen ohuena. Jos jigaat ahventa tai kuhaa tai haluat tuntea jokaisen tärpin, valitse punottu pääsiima ja lisää 0,5–1 metrin monofiili- tai fluorocarbon-peruke. Jos kohteena on hauki tai muu hammaskala, käytä punottua pääsiimaa ja lisää vähintään vieheen mittainen teräs- tai paksu fluorocarbon-peruke, joka kestää hampaat ja hankausta.

Tarkista päätöksen onnistuminen käytännössä ensimmäisillä reissuilla: tunnetko tärpit selvästi, pysyvätkö kalat paremmin kiinni kuin ennen, ja säilyvätkö vieheet ilman äkillisiä katkeamisia? Jos tärppejä tuntuu hukkuvan, siima on ehkä liian venyvä tai paksu; jos katkeamisia tulee usein, siima tai peruke on liian heikko tai kulunut. Säädä valintaa vaihtamalla joko siimatyyppiä, paksuutta tai peruketta, kunnes yhdistelmä tuntuu luotettavalta omassa kalastuksessasi.

Kun olet käynyt läpi tämän päätöspolun ja testannut valintaa vesillä, sinulla on siimaratkaisu, joka vastaa omaa kalastustyyliäsi: heitot sujuvat, viehe toimii oikein, tärpit tuntuvat ja kalat pysyvät paremmin kiinni ilman jatkuvaa pelkoa katkeamisesta. Samalla opit, miten pienet muutokset siiman paksuudessa, tyypissä ja perukkeessa vaikuttavat kalastuspäivän kulkuun.

Käytännön prosessi: miten valitset ja laitat siiman kelalle

Kun olet päättänyt siimatyypin, seuraava askel on hankkia se ja laittaa oikein kelalle. Näin etenet käytännössä:

1. Valitse siima kaupassa – tarkista pakkauksesta siiman tyyppi, paksuus ja vetolujuus. Vertaile muutamaa vaihtoehtoa ja valitse kalalajillesi sopiva keskitaso.
2. Tarkista kelan kapasiteetti – kelassa lukee usein, kuinka paljon tietyn paksuista siimaa siihen mahtuu. Vältä sekä liian täyttä että liian vajaata kelaa.
3. Kiinnitä siima kelalle – käytä kelan puolan ympärille sopivaa perussolmua ja varmista, että siima kiristyy puolan ympärille, eikä luista.
4. Kelauksen aikana pidä kevyt veto – kelauta siima sisään niin, että se kulkee sormien läpi kevyessä vedossa. Näin se asettuu tiiviisti ja tasaisesti.
5. Jätä pieni reuna – älä täytä kelaa aivan reunaan asti. Pieni marginaali vähentää siimasotkuja heitoissa.
6. Lisää peruke – jos käytät punottua, solmi päähän monofiili- tai fluorocarbon-peruke sopivalla liitosolmulla ja sen päähän viehe.

Virheet ja rajoitukset: mitä siima ei ratkaise

Siima on tärkeä osa kalastussettiä, mutta se ei yksin ratkaise kaikkea. On hyvä tiedostaa myös sen rajoitukset.

• Siima ei korvaa oikeaa viehevalintaa – väärä viehe väärässä paikassa ei ala toimia, vaikka siima olisi täydellinen. Vieheiden eroista saat lisätietoa sivulta viehetyypit selitykset.
• Siima ei korjaa huonoa koukkua – tylsä tai liian pieni koukku voi pilata tartutuksen, vaikka siima ja peruke olisivat kunnossa.
• Siima ei poista tarvetta hyvälle väsytykselle – liian kova väsytys voi katkaista siiman tai oikoa koukun, vaikka vetolujuus olisi paperilla riittävä.
• Siima ei tee kelasta tai vavasta vahvempaa – jos siima on selvästi vahvempi kuin vapa tai kela kestävät, rikkoutumisen riski siirtyy välineisiin.

Usein kysytyt kysymykset punotun siiman ja monofiilin eroista

Mitä minun pitäisi vähintään ymmärtää punotun siiman ja monofiilin eroista?

On tärkeää ymmärtää kolme peruseroa: venyvyys, paksuus ja tuntuma. Monofiili venyy ja antaa anteeksi virheitä, mutta syö tuntumaa. Punottu ei juuri veny, joten tunnet tärpit ja pohjan paremmin, mutta virheet kostautuvat helpommin. Lisäksi punottu on ohuempaa samalla vetolujuudella, mikä parantaa heittoja ja vieheen hallintaa. Kun hahmotat nämä erot, osaat jo valita siiman sen mukaan, tarvitsetko enemmän tuntumaa vai joustoa.

Mitkä ovat tyypillisimmät virheet punotun ja monofiilin käytössä?

Yleisiä virheitä ovat liian paksun siiman valinta ”varmuuden vuoksi”, perukkeen unohtaminen haukikaloilla, väärä siimatyyppi väärään tekniikkaan (esimerkiksi jiggaus pelkällä paksulla monofiilillä) sekä huonosti sidotut solmut. Myös vanhan, kuluneen siiman käyttäminen vuodesta toiseen johtaa helposti katkeamisiin. Kun tarkistat siiman kunnon säännöllisesti ja sovitat tyypin ja paksuuden kalalajiin ja vieheeseen, vältät suurimman osan näistä ongelmista.

Mikä on järkevä seuraava käytännön vaihe, kun olen perehtynyt punotun ja monofiilin eroihin?

Hyvä seuraava askel on valita yksi pääsetti, johon vaihdat siiman harkitusti. Esimerkiksi: jos kalastat eniten ahventa ja kuhaa, hanki punottu siima ja fluorocarbon- tai monofiiliperuke jigivapaan. Testaa tätä yhdistelmää muutamalla reissulla ja tee muistiin, miten tuntuma, heittopituus ja kalan pysyminen kiinni muuttuvat. Tämän jälkeen voit päättää, vaihdatko myös muihin vapoihin vastaavan ratkaisun vai pidätkö osan välineistä monofiililla yleiskalastukseen.

Tarvitsenko aina fluorocarbon-perukkeen punotun siiman kanssa?

Et välttämättä. Fluorocarbon-peruke on hyödyllinen erityisesti kirkkaassa vedessä ja varovaisten kalojen kanssa, mutta sameassa vedessä tai aktiivisen syönnin aikana tavallinen monofiiliperuke voi riittää hyvin. Tärkeintä on, että peruke tuo hieman joustoa ja suojaa punottua siimaa hankaumilta. Voit aloittaa monofiiliperukkeella ja siirtyä fluorocarboniin, jos huomaat kalojen olevan arkoja tai kalastavasi paljon kivikkoisilla rannoilla.

Mistä tiedän, onko nykyinen siimani vielä käyttökelpoinen?

Vedä siima sormien läpi ja tunnustele: jos tunnet karheita kohtia, rispaantumista tai selviä uurteita, siima on kulunut. Monofiilin kohdalla sameus, kovettuminen ja voimakas kihartuminen ovat merkkejä ikääntymisestä. Jos siima katkeaa yllättäen kevyessä vedossa tai solmusta, on syytä vaihtaa vähintään heikoimmin kulunut osa – usein koko pääsiima. Luottamus on hyvä mittari: jos et uskalla vetää kunnolla, siima on todennäköisesti vaihtokunnossa.