Jos haluat aloittaa kalastuksen tai päivittää välineitä, tärkein päätös ei ole heti kaupan kallein vapa, vaan se, että ymmärrät mitä mikäkin väline tekee. Kun tiedät perusvälineiden erot, osaat valita itsellesi sopivan setin ilman turhia ostoksia.
Käytännössä tarvitset useimpiin tilanteisiin vain neljä perusasiaa: vavan, kelan, siiman ja koukun tai vieheen. Kaikki muu on hienosäätöä. Alla käydään välineet läpi yksi kerrallaan selkokielellä ja annetaan konkreettiset valintaperusteet eri kalastustyyleihin.
Johdanto: miten tämä välineopas toimii
Tämä opas on rakennettu niin, että voit joko lukea sen alusta loppuun tai hypätä suoraan sinua kiinnostavaan välineeseen:
- Ensin lyhyt kuvaus välineestä: mitä se on ja mitä sillä tehdään.
- Sitten tärkeimmät ominaisuudet: pituus, jäykkyys, koko, materiaali tms.
- Lopuksi käytännön vinkki: milloin väline sopii aloittelijalle ja milloin kannattaa harkita jotain muuta.
Lopusta löydät taulukkomuotoisen pikaoppaan, jossa on koottuna mikä väline sopii mille kalastusmuodolle, sekä tarkistuslistan, jonka avulla voit kirjoittaa itsellesi ostoslistan. Jos jokin termi tuntuu vieraalta, voit syventää sanastoa erillisestä kalastussanasto aloittelijalle -oppaasta.
Vavat: tyypit, pituudet, toiminta ja käyttökohteet
Vapa on kalastajan ”varsi”, jonka avulla heität vieheen tai syötin ja väsyttää kalan. Vavan valintaan vaikuttavat ennen kaikkea kalastusmuoto, heitettävien vieheiden paino ja kalapaikka.
Heittovapa – yleisvapa viehekalastukseen
Mikä se on? Heittovapa on useimmiten 2–3 osaan jaettava vapa, jota käytetään kelan kanssa vieheiden heittämiseen. Se on yleisin valinta ahvenen, hauen ja kuhan kalastukseen.
Tyypillinen pituus ja toiminta:
- 1,8–2,1 m: tarkka lyhytheitto, veneestä tai ahtaista paikoista.
- 2,1–2,4 m: monikäyttöinen pituus rannalta ja veneestä.
- 2,4–2,7 m: pidempi heittoetäisyys, avoimet rannat ja laajat selät.
Vavassa ilmoitetaan usein heittopainoalue (esim. 5–20 g). Se kertoo, minkäpainoisille vieheille vapa on suunniteltu. Pysy suurin piirtein tämän alueen sisällä, niin vapa toimii oikein.
Milloin valita? Jos haluat yhden monikäyttöisen virvelivavan, valitse 2,1–2,4 m pituinen heittovapa, jonka heittopaino on suunnilleen niiden vieheiden painon keskellä, joita aiot käyttää.
Teleskooppivapa – helposti mukana kulkeva vaihtoehto
Mikä se on? Teleskooppivapa painuu useaan sisäkkäiseen osaan, jolloin se mahtuu pieneen tilaan. Sitä on sekä onkivapoina että heittovapoina.
Plussat:
- Helppo kuljettaa repussa, autossa tai pyörän tarakalla.
- Nopea ottaa esiin mökillä, laiturilla tai retkellä.
Miinukset:
- Usein hieman painavampi ja ”löysempi” kuin vastaava kaksiosainen vapa.
- Useampi liitoskohta, jotka voivat löystyä tai kerätä hiekkaa ja likaa.
Milloin valita? Hyvä valinta satunnaiseen kalastukseen, mökille tai matkalle, kun tärkeintä on helppo kuljetettavuus eikä äärimmäinen heittotarkkuus.
Pilkkivapa – talvikalastukseen jäältä
Mikä se on? Lyhyt, usein 20–60 cm pitkä vapa, jota käytetään jäällä pilkkimiseen. Pilkkivavassa voi olla pieni kela tai vain siimakela rungossa.
Ominaisuuksia:
- Lyhyt pituus helpottaa siiman käsittelyä avannon päällä.
- Usein herkkä kärki, jotta pienetkin tärpit näkyvät.
- Voi olla hyvin yksinkertainen ja edullinen, mutta myös kehittyneempiä malleja on.
Milloin valita? Tarvitset pilkkivavan aina, kun kalastat jäältä. Kesäkalastukseen se ei sovellu.
Kelat: avokela, hyrräkela, haspelikela ja perhokela
Kela varastoi siiman ja mahdollistaa heiton sekä kalan väsyttämisen. Kelatyypin valinta vaikuttaa siihen, kuinka helppo väline on aloittelijalle ja millaisiin vieheisiin se sopii.
Avokela / haspelikela – aloittelijan ykkösvalinta
Suomessa puhutaan usein avokelasta tai haspelikelasta, ja arjessa ne tarkoittavat samaa: kelaa, jossa siima tulee ulos avoimelta puolalta ja heitto tehdään avaamalla sanka.
Plussat:
- Helppo oppia: heittoliike on luonnollinen ja virheet antavat yleensä vain siimasotkuja, eivät rikkoja.
- Sopii kevyille ja keskikokoisille vieheille (esim. jigit, pienet vaaput, lusikat).
- Laaja valikoima ja paljon ohjeita saatavilla.
Miinukset:
- Liian täyteen kelattu tai huonosti puolattu siima voi aiheuttaa lenkkejä ja sotkuja.
- Raskaimmissa vieheissä ja paksuissa siimoissa ei yhtä tukeva kuin hyrräkela.
Milloin valita? Jos mietit, mikä kela ensimmäiseen virveliin, avokela/haspelikela on lähes aina järkevin valinta.
Hyrräkela – tarkkuutta ja voimaa kokeneemmalle
Mikä se on? Hyrräkelassa siima tulee ulos pyörivältä puolalta. Heitto vaatii peukalolla tehtävää jarrutusta, jotta siima ei sotkeudu.
Plussat:
- Hyvä voima ja hallinta raskaammille vieheille ja isoille kaloille.
- Tarkka vieheen kontrolli esimerkiksi hauen jerkki- ja vetouistelussa.
Miinukset:
- Vaatii harjoittelua: väärä heittotekniikka aiheuttaa helposti ”peruukkeja” eli siimasotkuja.
- Ei ole aloittelijalle yhtä anteeksiantava kuin avokela.
Milloin valita? Kun sinulla on jo kokemusta heittokalastuksesta ja haluat panostaa raskaampaan viehekalastukseen tai tarkkaan heittoon.
Perhokela – perhokalastukseen
Mikä se on? Perhokela on yksinkertainen kela, jossa on leveä puola perhosiimalle. Sen päätehtävä on siiman säilytys ja kalan väsytys, ei heiton tuottaminen.
Ominaisuuksia:
- Yksinkertainen rakenne, usein vain kampi ja jarru.
- Valitaan perhovavan ja -siiman luokan mukaan.
Milloin valita? Vain, jos aiot harrastaa perhokalastusta. Tavalliseen virvelikalastukseen perhokela ei sovi.
Avokela vai umpikela – kumpi on parempi?
Umpikela on kela, jossa siima on suljetun kupin sisällä ja tulee ulos pienestä reiästä. Sitä näkee nykyään vähemmän, mutta se on joissain valmiissa aloitusseteissä.
Avokela vs. umpikela käytännössä:
- Avokela: monipuolisempi, helpompi huoltaa, parempi vieheiden tuntuma ja sopii pidemmälle harrastamiselle.
- Umpikela: voi olla aluksi helppo, koska siima ei pääse sotkeutumaan yhtä helposti, mutta heittopituus ja tuntuma jäävät usein heikommiksi.
Yhteenveto: Useimmille aloittelijoille avokela on parempi ja pitkäikäisempi valinta kuin umpikela.
Siimat: monofiili, punottu ja fluorocarbon
Siima on yhteys sinun ja kalan välillä. Sen valinta vaikuttaa siihen, kuinka hyvin tunnet vieheen liikkeen ja kalan tärpit sekä kuinka paljon siima venyy.
Monofiilisiima – joustava ja anteeksiantava
Mikä se on? Yhdestä muovilangasta (yleensä nylon) valmistettu siima.
Ominaisuudet:
- Joustava: venyy vedossa, mikä antaa anteeksi virheitä väsytyksessä.
- Helppo solmia: solmut pitävät hyvin.
- Hieman paksumpi kuin vastaavan vetolujuuden punottu siima.
Milloin valita? Hyvä yleissiima aloittelijalle, erityisesti jos kalastat kevyillä vieheillä ja et tarvitse äärimmäistä tuntumaa pohjaan.
Punottu siima – tarkka tuntuma ja suuri vetolujuus
Mikä se on? Useasta ohuesta kuidusta punottu siima.
Ominaisuudet:
- Lähes venymätön: erinomainen tuntuma vieheeseen ja pohjaan.
- Suuri vetolujuus suhteessa paksuuteen: ohuempi siima kestää enemmän vetoa.
- Näkyvämpi vedessä kuin monofiili, joten usein käytetään peruketta.
Milloin valita? Kun haluat tuntea jokaisen tärpin ja kalastat esimerkiksi jigillä tai raskaammilla vieheillä. Vaatii hieman enemmän huolellisuutta solmuissa ja kelauksessa.
Fluorocarbon – huomaamattomampi perukemateriaali
Mikä se on? Erityisestä muovista tehty siima, jonka taitekerroin on lähellä veden taitekerrointa. Käytetään usein perukkeena.
Ominaisuudet:
- Vähemmän näkyvä vedessä kuin monofiili tai punottu.
- Hieman jäykempi ja kulutuskestävämpi kuin tavallinen monofiili.
- Usein kalliimpi metriä kohden kuin perusmonofiili.
Milloin valita? Erityisesti kirkkaissa vesissä ja arkojen kalojen (esim. kuha, kirjolohi) kalastuksessa perukkeeksi punotun siiman päähän.
Koukut ja perukkeet: koot, muodot ja materiaalit
Koukku on se kohta, johon kala tarttuu. Peruke taas on siiman viimeinen pätkä, joka suojaa siimaa hampaiden tai kulutuksen aiheuttamilta katkeamisilta.
Koukut – yksikoukku, kolmihaara ja koko
Yksikoukku: Yksi koukkuvarsi ja yksi kärki. Käytetään usein elävällä syötillä, mato-ongessa ja joissain vieheissä.
Kolmihaarakoukku: Kolme koukkua samassa rungossa. Yleinen vaapuissa ja lusikkauistimissa.
Koukun koko:
- Koot ilmoitetaan numeroilla (esim. 4, 6, 8, 10). Mitä pienempi numero, sitä isompi koukku tietyssä kokoluokassa.
- On hyvä tarkistaa pakkauksesta, mille kalalajeille koukku on tarkoitettu.
Valintavinkki: Pienille kaloille (särki, ahven) käytä pienempiä koukkuja, isommille (hauki, kuha) suurempia. Liian iso koukku pienelle kalalle vähentää tärppejä, liian pieni isoille kaloille voi oieta tai irrota.
Perukkeet – suoja siimalle
Teräs- tai titaaniperuke:
- Käytetään erityisesti haukikalastuksessa, koska hauen hampaat leikkaavat helposti tavallisen siiman.
- Valmiissa perukkeissa on usein lukko ja leikari, joilla viehe kiinnitetään.
Fluorocarbon-peruke:
- Vähemmän näkyvä kuin teräs, mutta ei yhtä hampaanpitävä.
- Sopii esimerkiksi kuhalle ja ahvenelle, kun halutaan huomaamattomampi pääsiima.
Valintavinkki: Jos vedessä on haukea, käytä aina jonkinlaista peruketta. Muuten riskinä on, että siima katkeaa ja viehe jää kalan suuhun.
Vieheet ja syötit: vaaput, lusikat, jigit, spinnerbaitit ja elävä syötti
Viehe tai syötti on se, mitä kala yrittää syödä. Viehe on keinotekoinen, syötti taas oikeaa ruokaa (esim. mato, kala, taikina).
Mitä eroa on vieheellä ja uistimella?
Puhuttaessa arkisesti uistin tarkoittaa usein mitä tahansa keinotekoista viehettä. Tarkemmassa kielenkäytössä:
- Viehe on yleisnimitys kaikille keinotekoisille houkuttimille (vaaput, lusikat, jigit, spinnerbaitit jne.).
- Uistin viittaa usein erityisesti lusikkauistimiin ja vaappuihin, eli uiviin tai uiviin ja välkkyviin vieheisiin.
Käytännössä kalastajat käyttävät sanoja ristiin, mutta on hyvä ymmärtää, että viehe on laajempi käsite.
Vaaput – uivat ja värisevät kovavieheet
Mikä se on? Kovamuovista tai puusta tehty viehe, joka ui ja värisee vedessä. Usein siinä on yksi tai kaksi kolmihaarakoukkua.
Käyttö:
- Heittokalastuksessa ja vetouistelussa.
- Sopii hauelle, kuhalle, ahvenelle ja monille muille petokaloille.
Valintavinkki: Valitse vaapun koko ja uintisyvyys sen mukaan, missä kalat todennäköisesti liikkuvat (matala ranta vs. syvempi selkä).
Lusikkauistimet – välkkyvät metallivieheet
Mikä se on? Metallista tehty, lusikan muotoinen viehe, joka välkkyy ja heiluu vedessä.
Käyttö:
- Heittokalastuksessa ja uistelussa.
- Toimii erityisesti hauelle, mutta myös muille petokaloille.
Valintavinkki: Kiiltävä tai hopeinen lusikka toimii usein kirkkaassa vedessä ja aurinkoisella säällä, tummemmat sävyt sameassa vedessä.
Jigit – pehmeät kumivieheet
Mikä se on? Pehmeä kumikala tai -toukkamainen viehe, joka kiinnitetään jigipäähän (koukku, jossa on lyijypaino).
Käyttö:
- Heittokalastuksessa, erityisesti pohjan tuntumassa.
- Erittäin suosittu ahvenen ja kuhan kalastuksessa.
Valintavinkki: Vaihda jigipään painoa syvyyden ja virran mukaan: matalassa ja tyynessä kevyempi, syvemmässä ja virtaavassa raskaampi.
Spinnerbaitit ja lipat – pyörivät vieheet
Lippa: Viehe, jossa on pyörivä metallilevy (lippa) ja koukku. Lippa värisee ja välkkyy vedessä.
Spinnerbait: L-kirjaimen muotoinen viehe, jossa on yksi tai useampi pyörivä lehti ja koukku hapsujen sisällä. Käytetään paljon hauelle ja ahvenelle.
Valintavinkki: Lippa on hyvä, kun haluat paljon värinää ja ääntä veteen. Spinnerbait toimii hyvin vesikasvillisuuden seassa, koska se tarttuu vähemmän kiinni.
Elävä syötti – mato, kala ja muut luonnolliset syötit
Esimerkkejä:
- Mato (esim. lierot) onkikalastukseen.
- Pieni kala (esim. särki) hauen tai kuhan syöttikalastukseen, jos se on sallittua.
- Taikinat ja taikinapallot joillekin lajeille.
Huomio: Elävän syötin käyttöön voi liittyä paikallisia rajoituksia. Tarkista aina ajantasaiset kalastussäännöt ja -määräykset ennen kuin käytät eläviä syöttejä.
Taulukkomuotoinen pikaopas: mikä väline mille kalastusmuodolle
Alla oleva taulukko auttaa yhdistämään kalastusmuodon sopiviin välineisiin. Se ei ole ainoa mahdollinen yhdistelmä, mutta toimii hyvänä lähtökohtana ennen ostoksia.
| Kalastusmuoto | Vapa | Kela | Siima | Viehe / syötti | Peruke |
|---|---|---|---|---|---|
| Mato-onginta rannalta | Onkivapa tai kevyt teleskooppivapa, 3–5 m | Ei välttämättä tarvita (perinteinen onki) | Ohut monofiilisiima | Mato, taikina, maissi tms. | Ei yleensä tarvita, ellei vedessä ole paljon haukea |
| Kevyt heittokalastus ahvenelle | Heittovapa 1,8–2,1 m, kevyt heittopaino | Pieni avokela | Monofiili tai ohut punottu | Pienet jigit, lipat, pienet vaaput | Fluorocarbon-peruke, jos vesi kirkas tai haukea esiintyy |
| Hauen heittokalastus | Heittovapa 2,1–2,4 m, keskiraskas heittopaino | Keskikokoinen avokela tai hyrräkela | Vahvempi punottu siima | Lusikkauistimet, suuremmat vaaput, spinnerbaitit | Teräs- tai titaaniperuke aina |
| Kuhan jigikalastus | Herkkäkärkinen heittovapa 2,1–2,4 m | Avokela | Ohuehko punottu siima | Jigit eri painoisilla jigipäillä | Fluorocarbon-peruke kulutusta ja näkyvyyttä vastaan |
| Pilkkiminen jäältä | Pilkkivapa 20–60 cm | Pieni pilkkikela tai siimakela | Monofiili, joka kestää pakkasta | Pilkkitasapainot, pystypilkit, toukat tai madot | Haukipilkillä teräsperuke, muille ei yleensä tarvetta |
| Perhokalastus joella | Perhovapa, pituus ja luokka kohdelajin mukaan | Perhokela | Perhosiima + peruke (yleensä monofiili tai fluorocarbon) | Perhot (kuivaperhot, nymfit, streamerit) | Ei erillistä haukiperuketta, ellei kohteena hauki |
Tarkistuslista: mitä välineitä tarvitsen omaan kalastustyyliini
Käytä tätä strukturoitua tarkistuslistaa, kun suunnittelet ostoksia. Voit käydä kohdat läpi mielessäsi tai kirjoittaa ne paperille.
1. Määritä oma kalastustyyli
- Missä aiot kalastaa useimmin? (ranta, laituri, vene, joki, järvi, meri)
- Mitä kaloja haluat ensisijaisesti pyytää? (ahven, hauki, kuha, särki, kirjolohi, muu)
- Kuinka usein aiot kalastaa? (muutama kerta kesässä, viikoittain, ympäri vuoden)
- Haluatko ensisijaisesti rentoa ongintaa vai aktiivista heittokalastusta?
2. Valitse vapa
- Tarvitsenko onkivavan (mato-onginta) vai heittovavan (viehekalastus)?
- Onko kuljetus tärkeää? Jos kyllä, harkitse teleskooppivapaa.
- Valitse pituus kalastuspaikan mukaan: ahtaat paikat → lyhyempi, avoimet rannat → pidempi.
- Tarkista vavan heittopaino ja varmista, että se sopii suunniteltujen vieheiden painoon.
3. Valitse kela
- Aloittelijalle: avokela lähes kaikkiin heittokalastustilanteisiin.
- Kokeneemmalle ja raskaammille vieheille: harkitse hyrräkelaa.
- Perhokalastukseen: perhokela perhovavan luokan mukaan.
- Varmista, että kelan koko sopii vavan kokoluokkaan (kaupassa voidaan auttaa tässä).
4. Valitse siima
- Haluanko helppoutta ja joustoa? → monofiilisiima.
- Tarvitsenko tarkkaa tuntumaa pohjaan ja vieheeseen? → punottu siima.
- Tarvitsenko huomaamattoman perukkeen? → fluorocarbon-pätkä siiman päähän.
- Tarkista siiman paksuus ja vetolujuus: sen tulee vastata kalalajia ja vieheiden painoa.
5. Valitse koukut ja perukkeet
- Mato-ongintaan: pienet yksikoukut kohdelajin mukaan.
- Viehekalastukseen: vieheissä on yleensä valmiit koukut, mutta voit tarvittaessa vaihtaa parempiin.
- Onko vedessä haukea? Jos kyllä, lisää teräs- tai titaaniperuke.
- Kirkas vesi ja arat kalat: harkitse fluorocarbon-peruketta.
6. Valitse vieheet tai syötit
- Rauhallinen kalastus laiturilta lasten kanssa → mato-onginta.
- Aktiivinen heittokalastus ahvenelle → pienet jigit, lipat, vaaput.
- Hauki → lusikat, suuremmat vaaput, spinnerbaitit + teräsperuke.
- Talvikalastus → pilkit ja tasapainot sekä sopivat syötit (toukat, madot).
7. Tarkista luvat ja säännöt
- Selvitä, tarvitsetko kalastukseen kalastonhoitomaksun tai muita lupia valitsemallesi vesialueelle ja kalastusmuodolle.
- Tarkista myös mahdolliset rauhoitusajat, alamitat ja saaliskiintiöt kohdelajeille.
- Jos olet epävarma, tarkista ajantasaiset tiedot viranomaisilta tai luotettavasta kalastuslupapalvelusta ennen kalastusta.
Yleiset virheet kalastusvälineiden valinnassa
Moni aloittelija tekee samankaltaisia virheitä, jotka voi välttää pienellä ennakkosuunnittelulla.
Liian raskaat tai kevyet vieheet vavalle
Jos heität vavalla, jonka heittopaino on esimerkiksi 5–20 g, jatkuvasti 30 g viehettä, vapa voi rasittua ja jopa rikkoutua. Liian kevyet vieheet taas eivät lataudu kunnolla, jolloin heitto jää lyhyeksi.
Kelakoon ja vavan epäsopiva yhdistelmä
Liian suuri kela kevyessä vavassa tekee setistä etupainoisen ja hankalan käyttää. Liian pieni kela raskaassa vavassa taas voi rajoittaa siimamäärää ja heittopituutta.
Väärä siima olosuhteisiin
- Liian paksu siima pienille vieheille → heittopituus kärsii ja viehe ui huonommin.
- Liian ohut siima isoille kaloille tai kivikkoiseen pohjaan → katkeamisriski kasvaa.
- Punottu siima ilman peruketta haukivesillä → hauki voi katkaista siiman hampaillaan.
Perukkeen unohtaminen haukivesillä
Hauen terävät hampaat leikkaavat monofiilin ja punotun siiman helposti. Ilman peruketta menetät helposti sekä kalan että vieheen. Lisää siis aina teräs- tai titaaniperuke, kun hauen mahdollisuus on merkittävä.
Liian monimutkainen setti aloittelijalle
Useampi vapa, erikoiskeloja ja kymmeniä erilaisia vieheitä eivät tee aloittelijasta parempaa kalastajaa. Yksi hyvin valittu perussetti, jonka käyttö opitaan kunnolla, on usein parempi kuin monta puoliksi ymmärrettyä välinettä.
Usein kysytyt kysymykset kalastusvälineistä
Kumpi on parempi, avokela vai umpikela aloittelijalle?
Useimmille aloittelijoille avokela on parempi valinta. Se on monipuolinen, helppo huoltaa ja siihen löytyy paljon ohjeita ja neuvoja. Umpikela voi tuntua aluksi helpolta, koska siima ei pääse sotkeutumaan yhtä helposti, mutta sen heittopituus ja tuntuma vieheeseen ovat usein heikommat. Lisäksi avokelaan on helppo vaihtaa erilaisia siimoja ja se sopii paremmin pidempiaikaiseen harrastamiseen.
Mitä eroa on vieheellä ja uistimella käytännössä kaupassa asioidessa?
Kaupassa viehe on yleisnimitys kaikille keinotekoisille houkuttimille: vaaput, lusikat, jigit, lipat, spinnerbaitit ja monet muut. Uistin-sanaa käytetään usein erityisesti vaapuista ja lusikkauistimista, eli uivista tai välkkyvistä kovavieheistä. Jos olet epävarma, voit kertoa myyjälle, millaista kalastusta aiot harrastaa (esim. ”haluan vieheen ahvenen heittokalastukseen”), jolloin hän osaa suositella sopivia vaihtoehtoja.
Paljonko voi saada sakkoa, jos kalastaa ilman lupia Suomessa?
Suomessa luvattomasta kalastuksesta voi seurata seuraamuksia, kuten rikesakko tai korvaus kalastusrikkomuksesta. Tarkka seuraamus riippuu tilanteesta, kalastusmuodosta ja siitä, mitä lupia olisi pitänyt olla. Koska määrät ja käytännöt voivat muuttua, ajantasaisin tieto löytyy viranomaisilta ja kalastuslupia myöntäviltä tahoilta. Turvallisin tapa välttää sakot on varmistaa ennen kalastusta, että sinulla on tarvittavat luvat (esimerkiksi kalastonhoitomaksu ja mahdolliset vesialuekohtaiset luvat) sekä että noudatat voimassa olevia sääntöjä.
Miten valita virveli ensimmäiseksi kalastussetiksi?
Kun valitset ensimmäistä virveliä, mieti ensin, mitä kaloja aiot eniten pyytää ja mistä kalastat. Yleinen ja toimiva perussetti on:
- Heittovapa 2,1–2,4 m, heittopaino noin kevyiden ja keskikokoisten vieheiden alueella.
- Keskikokoinen avokela, joka sopii vavan kokoluokkaan.
- Monofiilisiima tai ohut punottu siima, jonka paksuus on mitoitettu kohdelajeille.
- Muutama perusviehe: pieniä jigejä, yksi–kaksi lusikkaa ja pari pientä vaappua.
Tällä setillä pääset hyvin alkuun ahvenen, hauen ja monen muun yleisen lajin kanssa. Jos haluat syventää ymmärrystä vavan ja kelan rakenteesta, voit lukea erillisen kalastusvavan osat sanasto -oppaan.
Tarvitsenko eri välineet heittokalastukseen ja pilkkimiseen?
Kyllä. Heittokalastus ja pilkkiminen ovat niin erilaisia kalastusmuotoja, että niihin tarvitaan omat välineensä. Heittokalastuksessa käytetään pidempää heittovapaa ja kelaa, joilla viehe heitetään kauemmas. Pilkkimisessä käytetään lyhyttä pilkkivapaa ja usein kevyempiä vieheitä tai syöttejä, joita liikutellaan avannon alla. Siimatkin eroavat: pilkkisiiman on kestettävä pakkasta ja toimittava hyvin lyhyellä matkalla.
